Miten ajattelu oikeuksista pohjautuu antiikin ja varhaisen keskiajan filosofiaan ja yhteis­kunnalliseen kehitykseen? Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin, ja kenellä oikeuksia voi olla? Entä mihin universaalit ihmisoikeudet perustuvat? Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmaston­muutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista. Kiivasta väittelyä synnyttää myös sanan­vapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde. Mitä oikeudet ovat? -teoksessa oikeuden käsitettä ja kehitystä pohtivat niin oikeus­tieteilijät kuin filosofitkin. Se on ensimmäinen suomenkielinen kirja, jossa (...) näiden kahden tieteenalan edustajat keskustelevat oikeuksista saman pöydän ääressä. Miten ajattelu oikeuksista pohjautuu antiikin ja varhaisen keskiajan filosofiaan ja yhteis­kunnalliseen kehitykseen? Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin, ja kenellä oikeuksia voi olla? Entä mihin universaalit ihmisoikeudet perustuvat? Teoksessa pureudutaan muun muassa näihin kysymyksiin niin juridisesta kuin filosofisestakin näkö­kulmasta. Monet luvuista muodostavat parin, jotka argumentoivat toisiaan vastaan. Avoimella ja väittelyyn kannustavalla otteellaan teos kutsuu lukijankin mukaan keskusteluun oikeuksista. (shrink)

Tämä artikkeli esittelee utilitaristisen valistusliberalismin käsityksen sananvapaudesta. Sen perusväite on, että tiedonhaluinen, kehittyvä ja demokraattinen yhteiskunta hyötyy pitkällä tähtäimellä enemmän laajan sananvapauden sallimisesta kuin sen maltillisestakin rajoittamisesta. Tämän näkökulman mukaan haitallisen puheen – kuten vihapuheen ja muun loukkaavan puheen – tukahduttaminen on epätoivottavaa mutta tilannekohtaisesti hyötylaskelmien mukaan perusteltavissa, jos laajan sananvapauden pitkän tähtäimen hyödyt on otettu riittävästi huomioon. Ongelma onkin siinä, että näitä pitkän tähtäimen hyötyjä ei yleensä ole otettu riittävästi huomioon. Sananvapauden haitat ovat kiistattomia, joten sananvapauden uskottavan puolustuksen tulee (...) lähteä tämän todellisuuden hyväksymisestä. Sen tulee tarjota uskottava teoreettinen vaihtoehto houkutteleville valtiollisille ratkaisuille, kuten kohdennetulle vihapuhelainsäädännölle. Väitän, että radikaalin valistusliberalismin esittämä laajan sananvapauden malli tarjoaa tällaisen vaihtoehdon. (shrink)