Abstract

Tämä artikkeli esittelee utilitaristisen valistusliberalismin käsityksen sananvapaudesta. Sen perusväite on, että tiedonhaluinen, kehittyvä ja demokraattinen yhteiskunta hyötyy pitkällä tähtäimellä enemmän laajan sananvapauden sallimisesta kuin sen maltillisestakin rajoittamisesta. Tämän näkökulman mukaan haitallisen puheen – kuten vihapuheen ja muun loukkaavan puheen – tukahduttaminen on epätoivottavaa mutta tilannekohtaisesti hyötylaskelmien mukaan perusteltavissa, jos laajan sananvapauden pitkän tähtäimen hyödyt on otettu riittävästi huomioon. Ongelma onkin siinä, että näitä pitkän tähtäimen hyötyjä ei yleensä ole otettu riittävästi huomioon. Sananvapauden haitat ovat kiistattomia, joten sananvapauden uskottavan puolustuksen tulee lähteä tämän todellisuuden hyväksymisestä. Sen tulee tarjota uskottava teoreettinen vaihtoehto houkutteleville valtiollisille ratkaisuille, kuten kohdennetulle vihapuhelainsäädännölle. Väitän, että radikaalin valistusliberalismin esittämä laajan sananvapauden malli tarjoaa tällaisen vaihtoehdon.