Kirja-arvostelu teoksesta Rob Boddice: Tunteiden historia (A History of Feelings).

Kirja-arvio: Malin Grahn-Wilder : Skeptisismi: Epäilyn ja etsimisen filosofia. Gaudeamus, Helsinki 2016. 453 sivua. Mitä on tieto ja kellä sitä on? Voimmeko tietää miten asiat todella ovat? Voimmeko ylipäätään tietää mitään? Malin Grahn-Wilderin toimittama teos Skeptisismi on kattava läpileikkaus skeptisismin historiasta antiikin juuriltaan aina nykyajan keskusteluihin saakka. Samalla se sisältää ensimmäistä kertaa suomeksi käännettynä useammankin filosofian historialle ehdottoman olennaisen kirjoituksen.

Kirja-arvio teoksesta Jordan B. Peterson, 12 elämänohjetta. Käsikirja kaaosta vastaan (12 Rules for Life. An Antidote to Chaos, 2018). Suom. Tero Valkonen. WSOY, Helsinki 2018.

Hanna Meretojan kirja The Ethics of Storytelling ammentaa hermeneuttisesta perinteestä aineksia kirjallisuutieteelliseen näkökulmaan, joka valottaa kerronnan rooleja meidän jokapäiväisessä elämässämme ja pyrkii myös tarjoamaan kriittisen välineistön, jonka avulla voimme ymmärtää ja kritisoida aikamme kerronnallisia käytäntöjä ja kertomusmalleja. Tämä teksti tarkastelee Meretojan argumentin pääpiirteitä ja sijoittaa hänen työnsä laajempaan nykyaikaisen eettisen ajattelun kontekstiin.

Miten ajattelu oikeuksista pohjautuu antiikin ja varhaisen keskiajan filosofiaan ja yhteis­kunnalliseen kehitykseen? Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin, ja kenellä oikeuksia voi olla? Entä mihin universaalit ihmisoikeudet perustuvat? Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmaston­muutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista. Kiivasta väittelyä synnyttää myös sanan­vapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde. Mitä oikeudet ovat? -teoksessa oikeuden käsitettä ja kehitystä pohtivat niin oikeus­tieteilijät kuin filosofitkin. Se on ensimmäinen suomenkielinen kirja, jossa (...) näiden kahden tieteenalan edustajat keskustelevat oikeuksista saman pöydän ääressä. Miten ajattelu oikeuksista pohjautuu antiikin ja varhaisen keskiajan filosofiaan ja yhteis­kunnalliseen kehitykseen? Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin, ja kenellä oikeuksia voi olla? Entä mihin universaalit ihmisoikeudet perustuvat? Teoksessa pureudutaan muun muassa näihin kysymyksiin niin juridisesta kuin filosofisestakin näkö­kulmasta. Monet luvuista muodostavat parin, jotka argumentoivat toisiaan vastaan. Avoimella ja väittelyyn kannustavalla otteellaan teos kutsuu lukijankin mukaan keskusteluun oikeuksista. (shrink)

"Outoa tässä olemisen ajattelussa on sen yksinkertaisuus". Näin totesi Martin Heidegger omasta työstään. Heidegger – Ajattelun aiheita kokoaa suomalaisten tutkijoiden kirjoituksia Heideggerin avaamilla poluilla. Kokoelma piirtää Heideggerin haastavasta ja syvällisestä ajattelusta rikkaan ja moni-ilmeisen kuvan, joka soveltuu niin tutkijoiden kuin filosofian harrastajienkin käyttöön. Teos on ensimmäinen kattava kokoelma suomalaista Heidegger-tutkimusta. Kirja sisältää myös toimittajien johdatuksen Heideggeriin ja katsauksen aiheen historiaan Suomessa.

Mitä oleva on? Omaisuus ja elämä pureutuu tähän filosofian peruskysymykseen seuraten kahta länsimaisen filosofian jättiläistä, Aristotelestä ja Heideggeria. Siinä missä Aristoteles kysyy olevaa substantiivina ja tilana, etsii Heidegger olemisen mieltä verbinä ja tapahtumana. Nämä kaksi merkitystä löytyvät myös suomen olla-verbistä: "omistaa jotakin" ja "olla olemassa, elossa". Omaisuus ja elämä antavat peruslähtökohdat olevan tulkitsemiselle. Kirja vie lukijansa filosofian kreikkalaisille juurille ja sen uusimpiin, Heideggerin avaamiin mahdollisuuksiin.